Lahisten Kartano sijaitsee Valkeakosken Tarttilassa Vanajaveden rannalla. Lahinen on Hämeen vanhimpia rälssitiloja, ja se oli asutettu jo 1400-luvun alussa. Kartano on ollut saman perheen omistuksessa 1700-luvulta lähtien. Kartanon lähialueet ovat olleet laidunnuksessa satojen vuosien ajan. Vuodesta 1991 lähtien laidunnuksessa käytetty lihakarjaa. Nykyisin kartanolla on noin 200 emolehmää vasikoineen sekä toistakymmentä astutussonnia. Karja hoitaa sekä tilan omia luonnonlaitumia että vuorattuja laitumia eri puolilla Etelä-Suomea.
Kartanolla on omia luonnonlaitumia reilut 40 hehtaaria, ja ne ovat maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja (inventointi 2018). Osa alueista on kunnostusvaiheessa. Luonnonlaitumien huomionarvoisia kasvilajeja ovat: aholeinikki, hakarasara, jäkki, hirssisara, keltavuokko, lehtopalsami, tähtitalvikki, kynäjalava ja metsälehmus.
Suurin osa omista luonnonlaitumista sijaitsee Vanajaveden rannassa, ja noin puolet alueesta on luonnonsuojelualuetta. Suojelualue on osaksi laidunnettua rantametsää, jossa on runsaasti lehtilahopuuta, maapuita ja kelopuita. Alueen putkilokasvisto on monipuolinen, alueelta tavattiin yhteensä 116 lajia. Harvinaisin ja ainoa uhanalaisluokituksiin kuuluva putkilokasvilaji oli korpinurmikka. Muita suojelualueen huomionarvoisia lajeja olivat kotkansiipi, isoalvejuuri, lehtotähtimö, vata ja jänönsalaatti.
Luonnonsuojelualue on myös tärkeä lintujen elinympäristö, sieltä saatiin yhdellä käynnillä havainnot neljästä tikkalajista; pikkutikka, harmaapäätikka, käpytikka ja palokärki.
Lintulajeja tavattiin suojelualueelta yhteensä 34. Osa lajeista oli kolopesijöitä, ja osa lehtolajeja. Näistä sirittäjä, pyy ja viherpeippo kuuluvat uhanalaisiin ja harvinaisiin lajeihin. Lisäksi peukaloinen on huomionarvoinen laji, joka viihtyy havu- ja sekametsien kaatuneiden puiden ja niiden juurakoiden sekä risukoiden siimeksessä.
Hyönteiskartoitusten satoa
Lahisista havaittiin yhteensä 518 määritettyä hyönteislajia: 256 suurperhoslajia, 116 pikkuperhoslajia, 105 kovakuoriaislajia, 22 mesipistiäislajia, 14 ludelajia sekä muutamia mielenkiintoisia muiden hyönteisryhmien lajeja. Perhoslajeista viisi on arvioitu uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettäväksi: keltaniittyperhonen, sininurmiyökkönen, mesimaayökkönen, loimuyökkönen ja harmosurviaiskoi.
Mielenkiintoisia perhoslajeja Lahisissa ovat myös harvinainen kuivien ketojen laji punavaippamittari, Hämeen lehtojen erikoisuus kuusamamittari, Pirkanmaalla harvinainen ruttojuuriyökkönen, kuivien avointen maiden laji patsashietayökkönen sekä harvinainen eteläinen laji täplämorsiusyökkönen.
Havaitun kovakuoriaislajiston joukossa on erittäin harvinainen ja uhanalainen kuivien ketojen lantakuoriaislaji laiduntadelaakanen. Muista harvinaisia kovakuoriaisia ovat teriökiillokaslaji Meligethes difficilis sekä sypressilude. Mesipistiäisten joukosta löytyi paahteiselta hiekkatöyräältä Pirkanmaalle uusi laji kangaskiertomehiläinen. Muita mainittavia mesipistiäislajeja olivat harvinainen kivikkoloiskimalainen ja vasta viime vuosina Suomeen levinnyt rusomuurarimehiläinen.
Erikoisin hyönteishavainto oli vaaksiaislaji Tipula subsignata, havainto lajista on ensimmäinen Suomesta ja koko Pohjois-Euroopasta.
Palvelut kuluttajille ja ryhmille tilauksesta
Lahisten kartano on yksityinen maatila, joka ottaa vastaan luonnonlaitumien hoidosta kiinnostuneita ryhmiä. Lahisten kartano myy myös pihvilihaa suoramyyntinä. Lisätietoa myyntitapahtumista ja lihan tilauksesta löytyy verkkosivuilta. Kysy lisää: lahisten(at)lahistenkartano.fi tai puh. 040 8383949 (Elisabeth).
Lahisten kartanon internetsivut: https://www.lahistenkartano.fi/
Tilaesittely on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa Lumolaidun verkosto -hanketta (2019-2022).
Teksti ja kuvat: Helena von Konow, Lahisten kartano, Ilari Rasimus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry, Lasse Kosonen, Tmi Luonto-Lasse, Riikka Söyrinki, ProAgria Etelä-Suomi ja Perinnebiotooppikohteen kohdekortti ”Lahisen metsälaidun” (Pirkanmaan ELY-keskus 2018).
Sivun tiedot päivitetty 29.4.2022.