Meistä kuka vaan voi olla jossain vaiheessa elämäänsä taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Tähän tilanteeseen voi joutua esimerkiksi työttömyyden tai vakavan sairauden vuoksi. Tällöin ruoka-apu turvaa väliaikaisesti elämää. Oulussa ruoka-apua jakaa muun muassa SPR eli Suomen Punainen Risti. Heidän jakelupisteensä löytyvät Meri-Toppilasta ja Kastellista. Toiminta paikan päällä on vapaaehtoisten työtä. Punaisella Ristillä painotetaan sitä, että kuka vaan voi hakea tarvittaessa ruokakassin, eikä syitä tähän kysellä.
Oulussa uusia hankkeita vähävaraisten auttamiseksi
Oulussa Suomen Punaisella Ristillä tärkeän asian puolesta työskentelevät Piia Jylänki ja Mira Carlenius. Jylänki on aloittanut hiljattain Ruokaa ja osallisuutta -hankkeen työntekijänä. Jos asiakas tarvitsee apua esimerkiksi Kelalta, ammattilaisia yritetään saada paikalle. Monet tarvitsevat myös apua muun muassa digitaitojen kartuttamisessa. Carlenius puolestaan toimii projektityöntekijänä Ruokaa ja apua kaikille -hankkeessa. Hän huolehtii siitä, että hävikkiruokaa saadaan eri tavoin käyttöön. Sekä Jylängille että Carleniukselle on tärkeää tarjota apua sitä tarvitseville, ja he haluavat tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka jakavat samat arvot.
”Hankkeemme täydentävät toisiaan”, Jylänki toteaa.
Köyhyysraja Suomessa
THL:n mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa tulot jakautuvat voimakkaasti esimerkiksi koulutuksen, työmarkkina-aseman, iän ja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Köyhyyttä mitataan suhteellisen köyhyysasteen avulla. Kotitalous on köyhä silloin, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta. Kun esimerkiksi suomalaisella yksin elävällä lapsettomalla ihmisellä tulot ovat noin 1200 euroa kuukaudessa, hänet luokitellaan köyhäksi, Tilastokeskus kertoo.
Ruokajonot korvattu varausjärjestelmällä, joka tuottaa osalle haasteita
Kuinka ruoka-apu sitten käytännössä toimii? Jylänki kertoo, että ennen korona-aikaa avun tarvitsijoille systeemi oli helpompi kuin nykyään. Ihmiset tiesivät, minä päivinä he tulevat jonottamaan ruoka-avun pisteille, ja saivat usein yhtä monta ruokakassia mitä perheessä oli jäseniä. Meri-Toppilassa ruokakasseja jaettiin parhaimmillaan 150 yhdellä kertaa. Kastellissa puolestaan 80. Korona-aika kuitenkin on tehnyt sen, että kasseja ei enää riitä yhtä paljon kuin ennen. Nykyään työntekijät varaavat niitä 60 yhdelle kertaa, ja jonojen sijaan käytetään varausjärjestelmää.
Varausjärjestelmä toimii puhelimitse, ja ohjeet siihen löytyvät SPR Oulun nettisivuilta. Ihmiset laittavat viestiä, kun tarvitsevat ruokakassin. Viestiin vastataan tarkka aika, jolloin kassi tulee hakea. Jos asiakas ei hae kassia, se jaetaan eteenpäin. Jylänki harmittelee sitä, että monet asiakkaat ovat tippuneet pois sen vuoksi, etteivät osaa varata itselleen aikaa.
”Kyseessä ovat esimerkiksi vanhukset, joilla ei ole älylaitteita sekä kielitaidottomat maahanmuuttajat.”
Korona-aika on kuitenkin tuonut paljon lisää kävijöitä, etenkin vähävaraisia lapsiperheitä. Carlenius muistuttaa, että muun muassa ruuan hinnan nousu on aiheuttanut huolta monessa perheessä. Tämän vuoksi lapsiperheitä on näkynyt ruokajakelussa yhä enemmän.
Vapaaehtoisten työ ruoka-avussa korvaamatonta
Tärkeimmät toimijat koko konseptissa ovat vapaaehtoistyöntekijät. Kun koronapandemia iski vuoden 2020 alussa, ruoka-avun pisteet suljettiin muutamaksi kuukaudeksi. Vapaaehtoiset alkoivat toimimaan, jotta asiakkaille saataisiin tarvittavat ruokakassit. Vapaaehtoistyöntekijät muun muassa loivat varausjärjestelmän, tekivät kotiinkuljetuksia ja soittelivat koteihin kertoakseen uusista järjestelyistä. Jylänki haluaa painottaa, että vapaaehtoisten työ on ollut alusta saakka korvaamatonta.
Jylänki on toiminut itse myös monien vuosien ajan vapaaehtoistyöntekijänä. Hän kertoo työn olevan hyvin antoisaa ja silmiä avaavaa. Ruoka-avun piiriin vapaaehtoiseksi on myös helppo päästä. Ihminen voi alkaa tekemään kyseistä työtä millaisessa elämäntilanteessa tahansa.
”Ruoka-avun antaminen vapaaehtoisena on matalan kynnyksen hommaa”, Jylänki muistuttaa.
Yhteistyökumppaneita ruoka-avulla on monia. Yksi niistä on Prikka-hanke, jonka kautta ruuat tulevat. Hankkeen yhtenä ideana on noutaa hävikkiruokaa oululaisista kaupoista, ja toimittaa sitä SPR:n ruokajakeluihin.
Teksti: Sara Saarnia, Liisa Vuori
Kuvat: Liisa Vuori
Credits:
Kuvat: Liisa Vuori