Loading

Luodon saaren laidun Lumolaidun verkosto

Luodon saari sijaitsee Pyhäjärvellä Nokialla. Luodon saaren luonto on hyvin edustavaa ja monipuolista ja alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Koko alue kuuluu Natura 2000 –verkostoon ja osa saaresta kuuluu myös valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Saari on asumaton ja rakentamaton lukuun ottamatta saaren poikki kulkevia Elenian ja Fingridin voimajohtoja. Nämä yhtiöt ovat olleet jo pitkään mukana alueen hoidon kehittämisessä. Luodon laidun sijoittuu saaren pohjoisosaan, jossa aloitettiin laidunnus vuosikymmenten tauon jälkeen vuonna 2010. Laiduneläiminä ovat lampaat.

Luodon laidunalue on kooltaan noin yhdeksän hehtaaria, ja se on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi (inventointi 2017). Perinnebiotooppi koostuu avoimesta, niittymäisestä johtoalueesta sekä vanhasta lehtipuuvaltaisesta metsästä. Alueella kasvaa runsaasti pylväskatajia. Maaston muoto on loivasti kumpuilevaa ja paikoin näkyvissä on pieniä avokallioita. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat: ketonoidanlukko, kelta-apila, ketoneilikka, aholeinikki, kevätesikko, lehtoneidonvaippa, peurankello, purtojuuri, törrösara ja metsälehmus.

Laitumelta löytyy myös kalliota ja ketomaisia laikkuja. Kuvassa ahopukinjuuri.
Laitumen parhaat sienilajit olivat liituvinokas ja valjulahorusokas, kumpikin laji kasvoi Luodon länsipuolen leppälehdossa.
Liituvinokas. Kuva: Lasse Kosonen.

Liituvinokas on tyypillinen laji Etelä-Suomen kalkkilehdoissa ja eteläisten luonnonsuojelualueiden lehtilahopuun tyyppilaji. Laji.fi mukaan lajia ei ole tavattu Pirkanmaalta. Valjulahorusokkaasta on laji.fi mukaan vain 11 löytöä koko Suomesta.

Muut mielenkiintoiset helttasienilöydöt koskivat tinahiippoa ja silkkivalmuskaa. Tinahiippo on eteläisissä kalkkilehdoissa melko yleinen, mutta harvinaistuu voimakkaasti pohjoiseen päin ja on Pirkanmaalla jo hyvin harvinainen. Silkkivalmuska on täällä pohjoisrajallaan, vaikka Pirkanmaalta on toki lukuisia aikaisempia löytöjä. ”Ketosienistä” Luodossa tavattiin niittyvahakas ja jokin nääpikkälaji (Galerina sp).

Hyönteiskartoitusten satoa

Vasen kuva: Ketokultasiipi. Keijo Mattila / Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry. Oikea kuva: Korulahokoi. Juha Salokannel / Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry.

Luodon laidunalueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma 2021-2022 Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta, osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Suunnitelman mukaan laidunaluetta laajennetaan etelään päin.

Luodossa laiduntaa Aholaidan lammastilan lammaskatras Kangasalta.

Palvelut

Luodon saaressa kulkee Nokian kaupungin ylläpitämä luontopolku, joka kulkee myös laitumen ohi.

Kohde-esittely on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa Lumolaidun verkosto -hanketta (2019-2022). Luodon laidun on Elenian kummikohde.

Teksti ja kuvat: Satu Alajoki, Aholaidan lammastila, Ilari Rasimus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Riikka Söyrinki ja Laura Puolamäki, ProAgria Etelä-Suomi ja Perinnebiotooppikohteen kohdekortti ”Luodonsaaren laidun” (Pirkanmaan ELY-keskus 2017).

Sivun tiedot päivitetty 29.4.2022.