Alppien pohjoispuolinen renessanssi Saksan alue ja flaamilainen taide

Yhteiskunnallista ja taloudellista taustaa

Italia pohjoiset osat ja Flander olivat 1400-luvulla Euroopan kaupunkikehityksen osalta parhaiten kehittyneet ja varakkaimmat alueet. Näillä alueilla keskiajan lopulla syntynyt kaupankäynti oli rikastuttanut porvaristoa ja saanut aikaan positiivisen talouskasvun aikakauden. Flanderin alueesta muodostui keskiajan lopulla tekstiilituotannossa vahva alue ja valtiollisesti hajanaisen Saksan alueella Hansa-liitto yhdisti alueen kaupungit poliittisestikin merkittäviksi. Kaupunkeja johtivat porvarit, jotka nousivat merkittäväksi yhteiskuntaryhmäksi aateliston rinnalle. Näistä porvareista tuli merkittävä ryhmä taiteen tukemiseen.

Uudessa vapaassa ilmapiirissä oli jalansijaa myös uusille aatevirtauksille ja 1300-luvulla syntyikin humanismi eli kiinnostus yksilölliseen ihmiskäsitykseen sekä antiikin kieliin, tieteeseen ja kirjallisuuteen. Humanismi oli uusi ihmiskäsitys ja ajattelutapa, joka korosti yksilön ainutkertaisuutta ja arvoa. Tärkeänä pidettiin antiikin tekstien tutkimista (kreikka, latina) eli palattiin alkuperäisiin lähteisiin niin tieteissä kuin uskonnossa. Humanistit opiskelivat muun muassa kreikkaa voidakseen lukea antiikin tekstejä, kuten Raamattua, alkukielellä. Monien tekstien latinankieliset käännökset osoittautuivat virheellisiksi. Tästä nousi myös yhteiskunnallinen kritiikki ja vallanpitäjien vastustaminen. Oikean tiedon avulla voitiin vastustaa vallanpitäjiä ja ennakkoluuloja sekä poistaa epäkohtia. Humanismin merkittävimpänä filosofina pidetään Erasmus Rotterdamilaista, joka kirjoitti Tyhmyyden ylistys - teoksen.

Välitön seuraus näistä kriittisistä ajatuksista oli 1500-luvulla käynnistynyt katolisen kirkon vastainen uskonpuhdistus, jota johti Martti Luther ja joka sai kannatusta laajimmin juuri Alppien pohjoispuolella. Humanistien ajatukset ennakoivat laajempaa tiedon vallankumousta, joka näkyi 1600-luvulla luonnontieteissä ja 1700-luvulla yhteiskuntatieteissä. Kirjapainotaidon ansiosta tiedon levittäminen ja tiedonsaanti helpottui ja monipuolistui. Renessanssi ilmeni maalaustaiteessa, kuvanveistossa, arkkitehtuurissa, musiikissa, kirjallisuudessa ja teatteritaiteessa. Laajimmillaan renessanssin ilmeneminen oli Italian alueella.

Italian ja Alppien pohjoispuolen taiteen suhteesta

Alppien pohjoispuolinen renessanssi sai vaikutteita Italian renessanssista mutta kehittyi kuitenkin melko itsenäisesti 1500-luvulla. Vilkkaat kaupalliset yhteydet levittivät kulttuurivaikutteita Italia, Saksan alueen ja Flanderin välillä. Italian renessanssin vaikutteet levisivät Alppien pohjoispuolelle kauppiaiden, pappien ja taiteilijoiden mukana. Uudet vaikutteet yhdistyivät siellä paikallisiin perinteisiin ja pyrkimyksiin. Alueella ei ymmärrettävästä syystä puhuta taiteen osalta antiikin uudelleensyntymästä, mikä Italian kohdalla on renessanssin keskeistä sisältöä.

Alppien pohjoispuolella vahvan vaikutuksen taiteelle antoi kaupalla rikastunut keskiluokka eli porvaristo sekä humanismi ja uskonpuhdistus protestanttisine näkökulmineen. Muotokuvat ja uskonnolliset aiheet olivat maalaustaiteessa tyypillisiä aiheita molemmilla alueilla. Antiikin kulttuuri, maallisuus ja uskonnollisuus elivät renessanssitaiteen aiheissa rinnakkain mutta protestanttisella alueella maallisuus ja porvariston asema on vahvemmin esillä. Tälle tulee tilaa, koska etelämmässä keskiöön nostettu antiikin mytologia ei luontevasti kuulu Alppien pohjoispuolen taiteeseen. Saksalaisen renessanssin ja protestanttisen humanismin alueella vaikutti myös Italian renessanssi-ihanteen omaksuneita taiteilijoita. Toisaalta flaamilaisen taiteen 1400-luvun kultakauden vaikutusvaltaisimmat taiteilijat vaikuttivat myös varhaisrenessanssin italialaiseen taiteeseen. Kun Italian alueella kehiteltiin teorioita ja sääntöjä kolmiulotteisuuden kuvaamiseksi, niin flaamilaiset taiteilijat kehittelivät viivaperspektiiviä ja ilmaperspektiiviä kokeilun kautta. Flaamilaiset taiteilijat eivät niinkään olleet kiinnostuneita antiikista. Kokeilujen lisäksi Flanderissa kehiteltiin uudet öljyvärit, jotka antoivat mahdollisuuden uudenlaiseen kuvaamiseeen. Väreihin tuli uutta syvyyttä ja voimaa.

Saksan alueen taiteilijat

Saksan monipuolisin renessanssitaiteilija Albrecht Dürer (1471-1528) oli taidemaalari ja graafikko. Hän opiskeli mm. perspektiivioppia ja anatomiaa sekä teki useita matkoja Italiaan, joissa hän tutustui renessanssin ajatusmaailmaan. Dürer omaksui ajattelutavan taiteilijasta luovana nerona ja tätä näkökulmaa hän työsti lukuisissa ihannoivissa omakuvissa. Dürerin työn painopiste oli piirroksissa ja kaiverruksissa, joiden pohjalta hän oli tunnettu ja arvostettu jo omana aikanaan.

Video on englanninkielinen mutta siihen on saatavissa automaattikäännös suomeksi. Klikkaa videon alalaidassa rattaan kuvaa, valitse auto-translate ja luettelosta Finnish. Video Khan Academyn CC BY NC SA.

Italialaista muotokuvamaalauksen perinnettä noudatteli myös muotokuvamaalari Hans Holbein nuorempi (1497- 1543), joka on Saksan kansainvälisin renessanssitaiteilija. Holbein maalasi muotokuvia Englannin hovista sekä saksalaisista hansakauppiaista. Maalauksissa on runsaasti yksityiskohtia, joilla taiteilija on luonnehtinut muotokuvan kohdetta. Mitä symboliikkaa löydät seuraavista teoksista?

Lucas Cranach vanhemman (1472-1553) mytologisaiheisissa alastonkuvissa voi niin ikään havaita Italian taiteen vaikutusta sekä aiheessa että alastonkuvauksessa vaikkakin taiteilijan ja työhuoneen tyyli on omaperäinen. Cranach oli myös graafikko ja hän maalasi useita muotokuvia. Yksi tunnetuimmista on Martti Lutherin muotokuva 1528. Granach perusti italialaisen mallin mukaan työhuoneen, joka tuotti useita tuhansia maalauksia.

Uskonnollisen hurmoksen ja kärsimyksen kuvaamisessa Matias Grünewald (1475-1528) meni äärimmäisyyksiin. Hänen tuotantonsa kattaa pääosin uskonnollisia teoksia, joista tunnetuin on Issenheimin alttaritaulu. Teosta analysoi Antti Nuortion artikkeli "Taideteos, joka muutti maailmaa" (Kirkko ja kaupunki 2013). Pääset lukemaan artikkelia painamalla oheista nappia.

Saksalaisen kulttuurin erityiseksi ilmiöksi tuli kirjapainotaito 1400-luvulla. Johannes Gutenberg painoi ensimmäiset Raamatut 1452-55. Grafiikan syntyminen liittyy läheisesti kirjapainotaidon keksimiseen. Edellämainituista taiteilijoista Dürer vei puupiirroksen taidemuotona huippuunsa. Kirjapainotaidon yleistymisen myötä puupiirroksista oli tullut kirjojen pääasiallisin kuvitustapa 1400-luvun lopulla. Grafiikan rinnalla Dürer käytti myös kuparilaattojen syövyttämistä eli etsausta. Juuri näissä etsauksissa näkyy eniten Italian renessanssin vaikutus (esim. Melankolia 1514)

Flaamilainen taide

Toinen merkittävä keskus Alppien pohjoispuolen renessanssissa on Flanderin maakunta, jossa sijaitsi kaupungit Brügge, Gent ja Antwerpen. Käytännössä Alankomaiden taiteesta puhuttaessa renessanssitaiteella tarkoitetaan alueen eteläosan flaamilaista taidetta, jossa on sekä varhaisrenessanssin että täysrenessanssin piirteitä. Alueella tuotettiin protestanttista taidetta, maisemakuvauksia sekä muotokuvia, joille ominaista oli todellisuus illuusion luominen yksityiskohdilla, monitulkintainen symboliikka sekä ilmaperspektiivin käyttö. Vaikutteita tuli Saksan alueen taiteesta taiteilijoiden, kauppiaiden, pappien ja kirjallisuuden välityksellä. Uudet vaikutteet yhdistyivät paikallisiin perinteisiin ja renessanssi keskittyi lähes kokonaan maalaustaiteeseen. Samoin kuin Saksan alueella taiteen kehitykseen vaikutti rikastunut keskiluokka, joka oli johti kaupunkeja.

Alankomaiden eli flaamilaisen renessanssin keskeisiä vaikuttajia olivat Jan van Eyck (1385/90-1441), Rogier van der Weyden (1400-1464), Pieter Brueghel vanhempi (n. 1525-1569) ja Hieronymys Bosch (1450-1516).

Van Eyck oli mestarillinen öljyvärien käyttäjä. Hänen teoksissa näkyy henkilöiden arkisuus, naturalistisuus sekä symboliikka. Hyvänä esimerkkiteoksena tästä on Giovanni Arnolfinin kihlaus.

Video on englanninkielinen mutta siihen on saatavissa automaattikäännös suomeksi. Klikkaa videon alalaidassa rattaan kuvaa, valitse auto-translate ja luettelosta Finnish. Video Khan Academyn CC BY NC SA.

Brueghel vanhempi toi esiin flaamilaista kuvitusperinnettä ja talonpoikien elämää sekä moraliteetteja. Esimerkkiteoksena näistä Flaamilaisia sananlaskuja (1559)

Video on englanninkielinen mutta siihen on saatavissa automaattikäännös suomeksi. Klikkaa videon alalaidassa rattaan kuvaa, valitse auto-translate ja luettelosta Finnish. Video Khan Academyn CC BY NC SA.

Van der Weyden maalasi uskonnollisia teemoja ja muotokuvia. Oheisella videolla esitellään teosta Ristiltäotto (1430-luku).

Video on englanninkielinen mutta siihen on saatavissa automaattikäännös suomeksi. Klikkaa videon alalaidassa rattaan kuvaa, valitse auto-translate ja luettelosta Finnish. Video Khan Academyn CC BY NC SA.

Hieronymys Boschin teokset käsittelevät ihmisten heikkoutta ja pahuutta. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat tunnetut teokset Himojen puutarha (1505) sekä Viimeinen tuomio (1500-1502). Bosch oli ”surrealisti” aikana, jolloin sellaista käsitettä ei ollut olemassakaan. Teokset ovat varsin kaukana aikakauden Italian tai flaamilaisen alueen renessanssin hengestä. Ylen artikkeli Boschin taiteesta "Outoja olioita ja huumehoureisia kuvia" vuodelta 2016, jolloin taiteilijan kuolemasta oli kulunut 500 vuotta. Pääset lukemaan artikkelia painamalla alla olevaa painiketta.

Video on englanninkielinen mutta siihen on saatavissa automaattikäännös suomeksi. Klikkaa videon alalaidassa rattaan kuvaa, valitse auto-translate ja luettelosta Finnish. Video Khan Academyn CC BY NC SA.

Aineisto on koottu Savonlinnan taidelukion taidehistorian oppimateriaaliksi osana renessanssin kokonaisuutta. Italian alueen renessanssi edeltää opinnoissa tätä aihetta ja siksi tässä materiaalissa ei käsitellä tarkemmin renessanssin yleisiä piirteitä. Aineiston kuvat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ovat tekijän omia, poikkeukset on mainittu. Teokset on kuvattu Gemäldegaleriessa Berliinissä ja Sinebrychoffin Lucas Cranach - Renessanssin kaunottaret -näyttelyssä. Videot ovat Khan Academyn ja ne on lisensoitu CC BY NC SA. Tekstin lähteinä on käytetty useita taidehistorian teoksia, joista keskeisimmät ovat Honour & Fleming: Maailman taiteen historia ja WSOY:n Taiteen pikkujättiläinen. Tekijä FM Satu Hartikainen. Tämä materiaali on lisensoitu CC BY NC SA https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/