Kevään ja kesän saapuessa yhä useampi oululainen viettää aikaansa meren äärellä. Vesistöjen lähellä ajan viettäminen ei ole kuitenkaan aina ongelmatonta, sillä ihmisten mukana mereen kulkeutuu roskaa. Rannikkokaupunkina Oulun alueella on vaikutusta Perämeren siisteyteen.
Ympäristötarkastajat Päivi Kunnari ja Maija Jokiharju Oulun seudun ympäristötoimesta vastasivat Vinkka Newsin kysymyksiin oululaisten vesistöjen roskaamisesta.
Oulussa vesistöjen laadusta pidetään huolta ympäri vuoden. Oulun kaupungin lumenjättöpaikat ovat maalla, eikä jätelunta kaadeta mereen niin kuin esimerkiksi Helsingissä. Vesistöjen puhdistuksia tilataan säännöllisesti.
“Suurin osa roskista kulkeutuu maalta mereen, joten on tärkeää huolehtia maa-alueen siisteydestä, joka vaikuttaa suoraan vesistöjen puhtauteen”, Jokiharju toteaa.
Oulussa on paljon kaupunkialueita kuten torinranta, jotka ovat suoraan yhteyksissä vesistöihin. Näiden ajanviettopaikkojen jätehuolto on tärkeässä osassa vesistöjen puhtaudessa.
Kesällä uimarantojen roskaaminen kuormittaa Oulun vesistöjä. Oulun kaupunki pyrkii pitämään uimarantojen alueiden siisteydestä huolta. Oululaisilla on mahdollisuus lähettää palautetta roskaamisesta Oulun kaupungin palautepalveluun, ympäristötarkastajat kertovat.
Parannusta vesistöjen suojelussa Oulussa on tapahtunut, Jokiharju kertoo. Öljyvahingoilta vältytään yhä useammin.
Vesistöjen eliöstölle vaarallisinta ovat esimerkiksi muoviset verkot, öljyvahingot ja muu ongelmajäte. Vesistöjen eliöt syövät myös muoviroskaa, ja mikromuovia kulkeutuu vesistöistä myös ihmisiin. Vuosittain paljon mereneliöitä kuolee roskittamisen takia. Eläimen kohtaloksi voi koitua myös esimerkiksi muovisiin esineisiin takertuminen tai tukehtuminen. Pidasaaristosiistina.fi mukaan eniten vaarassa roskille ovat merinisäkkäät, kalat, linnut ja kilpikonnat. Sivustolla mainitaan ongelmaksi myös eliöiden elinolosuhteiden turmeltuminen sekä muuttuminen.
Tarkkaa tietoa juuri Oulun vesistöjen roskittumisesta ei ole. Oulun vesistöjen roskittumista ympäristötarkastajat eivät pidä erityisen pahana ongelmana. Maailmanlaajuisella tasolla suurin osa merten roskasta on muovia. Nykyään jäteveden puhdistamisen vaatimukset ovat tiukentuneet.
Vesistöistä löytyy jätettä karkkipapereista sohviin. Esimerkiksi Oulussa polkupyöriä nostellaan vedestä vuositasolla noin 50 kappaletta. Myös sähköpotkulautoja on heitetty vesistöihin.
"Polkupyöriä siellä kyllä on, sitten kalusteista kaikkeen mahdolliseen, tupakantumpeista suuriin jätteisiin", Kunnari kertoo.
Ympäristötarkastajien mukaan tärkein ennaltaehkäisevä keino suojella vesistöjä saastumiselta on oma asenne. Jokaisen on huolehdittava omat roskansa. Tärkeää on ihmisten suhtautumisen muuttaminen roskaamista kohtaan, ja tietoisuuden levittäminen roskaamisen haitoista.
Teksti ja kuvat: Ville Manninen ja Anni Männikkö