Tolvilan kartano sijaitsee Akaassa, Vanajaveden rannalla. Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle asti. Tila on vuosisatojen saatossa vaihtanut omistajaa useasti. Nykyinen isäntäväki aloitti tilanpidon Tolvilassa vuonna 2002. Tilalla aloitettiin lampaiden hoitoon tutustuminen vähitellen siten, että alkuun naapurin lampaat olivat kesäisin hoitamassa perinnebiotooppilaitumia. Ensimmäiset omat lampaat saapuivat tilalle vuonna 2007. Nykyisin Tolvilan luomutilalla kasvatetaan suomenlampaita, joka on yksi alkuperäisroduistamme. Uuhiluku on noussut merkittävästi, nykyisin se on noin 200.
Luomutuotannossa tila arvostaa puhtaan ruoan ja maaperän lisäksi eläinten hyvää hoitoa.
Tilalla on hoidettuja luonnonlaitumia reilut 20 hehtaaria, ja ne ovat paikallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja (inventointi 2017). Suurin osa laitumista sijaitsee Vanajaveden rannassa, lisäksi on muutamia pienialaisia hakamaita ja metsälaitumia. Osa alueista on vielä kunnostusvaiheessa. Rantalaitumille sijoittuu monenlaisia elinympäristöjä, joista löytyy myös runsaasti lahopuuta. Kosteat rantaniityt ovat tärkeitä myös linnustolle. Huomionarvoisia kasvilajeja ovat: ketoneilikka, aholeinikki, hakarasara, hirssisara, luhtakuusio, peurankello ja tammi.
Hyönteiskartoitusten satoa
Tolvilan luonnonlaitumilta on vuosien 2019 ja 2020 havaittu 58 suurperhoslajia, 25 pikkuperhoslajia, useita kymmeniä kovakuoriaislajeja sekä muutamia mielenkiintoisia lajeja muista hyönteisryhmistä. Pääosa kovakuoriaisista ja muiden ryhmien hyönteisistä on yhä määrittämättä, joten lajilista täydentyy projektin myöhemmässä vaiheessa. Uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista kohteessa tavattiin kolme lajia: ketokultasiipi, puolanliejukärsäkäs ja loisvilistäjälaji Aleochara tristis.
Mielenkiintoinen löytö oli myös Pirkanmaalle uusi, piikkiohdakkeella elävä melko harvinainen ohdakelude Tingis cardui.
Perhoslajeista mainittavia lajeja olivat muun muassa Pirkanmaalla harvinainen korulahokoi sekä melko harvinainen ruostenopsasiipi. Laidunsaarekkeen pihlajasta löytyi harvinaisen pihlajanjalosoukon toukan syömäjälkiä. Tämän kovakuoriaisen toukka elää elävien, mutta vaurioituneiden pihlajien oksissa, useimmiten aurinkoisilla paikoilla.
elämää maaperässä
Tolvilan luonnonlaidunten maaperän biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia selvitettiin visuaalisesti ns. kuoppatestin avulla. Lisäksi maanäytteistä analysoitiin orgaanisen aineksen kokonaismäärä, pH ja johtoluku eri kerroksissa (0-10, 10-20, 20-30 cm). Vertailuksi samat havainnot tehtiin viereiseltä pellolta. Lisäksi luonnonlaidun-pelto –parilta määritettiin maaperäeläinten monimuotoisuutta.
Tarkasteltujen maaperäeläinten eli lierojen, mikroniveljalkaisten (punkit ja hyppyhäntäiset), änkyri- ja sukkulamatojen runsaus oli suurempaa luonnonlaitumilla kuin pelloilla. Maaperän änkyrimatojen ja lierojen yksilömäärät olivat keskimäärin yli kaksi kertaa suurempia luonnonlaitumilla kuin viereisillä pelloilla. Parhaimmillaan luonnonlaidunten maassa oli yli 250 lieroa neliömetrillä.
Palvelut kuluttajille ja ryhmille
Tolvilan lammastilalla on oma tilamyymälä, Paimenen Makasiini, joka on avoinna erikseen ilmoitettuina ajankohtina. Makasiinin yläkerrassa voidaan järjestään muun muassa koulutustilaisuuksia. Tila ottaa vastaan myös ryhmiä, joiden vierailuista voi sopia erikseen paimenen kanssa. Kysy lisää: Paimen Jarmo Latvanen, puhelin 050 331 5733 tai paimen(at)tolvilankartano.fi.
Tolvilan kartanon internetsivut: https://www.tolvilankartano.fi/
Tilaesittely on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa Lumolaidun verkosto -hanketta (2019-2022).
Teksti ja kuvat: Jarmo Latvanen, Tolvilan kartano, Ilari Rasimus, Tampereen Hyönteistutkijain Seura, Riikka Söyrinki, ProAgria Etelä-Suomi ja Perinnebiotooppikohteen kohdekortti ”Tolvilan laitumet” (Pirkanmaan ELY-keskus 2017).
Sivun tiedot päivitetty 29.4.2022.