Arvioinnin yleiset periaatteet
Arviointi hallitsee opettajan työtä, sillä tutkijoiden mukaan opettaja on tekemisissä arviointiin liittyvien asioiden kanssa neljäsosan, kolmasosan tai jopa puolet työajastaan (Stiggins 2005). Arviointi ohjaa oppimista ja osaamisen kehittymistä useiden tutkimusten mukaan jopa enemmän kuin opetus tai annetut tehtävät (Hodgson & Pang, 2012).
Arviointi on yhdenvertaista ja perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Arviointi perustuu tavoitteisiin, joita kohti oppilas suuntaa. Oppilaan tavoitteiden asettaminen ja tarkastelu yhdessä opettajan kanssa on tärkeä osa oppimisprosessia. Se antaa pohjan oppimisen arvioinnin tarkastelulle ja eteenpäin suuntaavalle palautteelle. Arviointia voidaankin tarkastella prosessina, jossa kerätään ja tulkitaan tietoa, jotta voidaan tehdä päätelmiä oppilaan osaamisesta (Atjonen 2014). Arvioinnista puhuttaessa on aina tärkeää pitää mielessä sen tavoite- ja kriteeriperusteisuus. Jotta voidaan olla reilu ja oikeudenmukainen, oppijaa ei tule arvioida jostain muusta kuin mitä on asetettu tavoitteeksi (Ouakrim-Soivio 2013). Lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset (Opetushallitus 2014).
Arviointi on vuorovaikutusta oppilaan ja opettajan välillä. Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja hyödynnetty arviointitieto tukee opetusta ja oppimista. Oppilaalle arviointitieto mahdollistaa oman oppimisen syklisen kehittymisen; paremman suunnittelun, kertaamisen, oppimisen kohdentamisen niihin osa-alueisiin, joissa on vielä opittavaa. Hyvä arviointi on myös monipuolista ja perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita (Opetushallitus 2014).
Arvioinnin tavat
Formatiivinen arviointi ohjaa oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään eteenpäin työskentelyään oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa opetusta, oppilaan ja opettajan välistä vuorovaikutusta eikä edellytä dokumentointia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) todetaan arvioinnin painottuvan formatiiviseen oppimisen arviointiin. Formatiivista arviointia kuvataan ilmauksella “arviointi oppimisessa tai oppimisen tukena” (assessment for learning). Formatiiviseen arviointiin liittyy myös arviointia ohjaava ja kehittävä näkökulma (assessment as learning) (Quakrim-Soivio 2016). Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan oppimista ja itsetuntoa. Opintojen aikaisen arvioinnin sisältö ja tavat kuuluvat kuitenkin opettajan pedagogiseen vapauteen (Opetushallitus 2014).
Itsearviointi ja vertaispalaute ovat formatiivisen arvionnin muotoja.
Itsearvioinnissa oppilas toimii aktiivisena tiedon muokkaajana. Hän tekee arviointia omasta suorituskyvystään ja vaikuttaa oman oppimisensa tavoitteenasetteluun sekä tavoitteiden ja tulosten vertailuun. Itsearviointi vaatii kykyä ymmärtää ja pohtia omaa toimintaa eri näkökulmista sekä ohjata ja muuttaa omaa toimintaansa (Atjonen 2007.) Yleensä itsearvioinnin avulla tuotetaan raportti helpottamaan oman toiminnan kehittämistä. Kells kuitenkin huomauttaa, että keskeistä itsearvioinnissa on prosessi eikä niinkään tuotettu raportti. (Kells 1995, 28; Hämäläinen & Kauppi 2000.)
Vertaispalaute on yksi itsearvioinnin muoto, jossa kommentoidaan työparin tai pienryhmän työtä ja työskentelyä (Atjonen 2007). Vertaispalaute opettaa arvioinnin antajalle myös hänen omasta oppimisesta. Mahdollisesti hän sanoittaa havaintonsa kuin opettaja olisi tehnyt. Vertaispalaute voi toimia opettajan antaman arvioinnin täydentäjänä. Onnistunut itsearviointi että vertaispalaute edellyttää hyvin määriteltyjä kriteereitä sekä systemaattista harjoittelua.
Summatiivinen arviointi: Osaamista mittaavaa ja osoittavaa arviointia, joka tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä.
Summatiivisessa arvioinnissa on kyse opitun ja osaamisen arvioinnista eli siitä, kuinka hyvin oppimiselle asetetut tavoitteet on saavutettu (assessment of learning). (Quakrim-Soivio 2016)
Arviointimenetelmät
Arviointimenetelmällä tarkoitetaan sitä, millä keinoin ja millaisella tehtävällä osaamista arvioidaan (Brown ym., 1997). Arviointimentelmä voi olla:
- essee
- projekti
- e-portfolio
- tutkielma, esitelmä
- monivalinta- tai avoimiin kysymyksiin perustuva kirjallinen kuulustelu, koe, "pistarit"
- suullinen kuulustelu, keskustelu, väittely
- esitys tai käytännön demonstraatio
- yksilö-, pari- tai ryhmäsuoritus
Päivi Atjonen puhuu arvioinnista
Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Atjonen kertoo arvioinnista Youtubessa 15 videoklipillä. Hän kertoo mm. arvioinnin käsitteistä ja kehittävästä arvioinnista.
Opetushallituksen uudistama OPS:n luku 6, arviointi
Arvioinnin uudistamisessa täsmennettiin kaikkia vuosiluokkia koskevia linjauksia ja laadittiin päättöarvioinnin kriteerit. Tavoitteena oli kaikkia vuosiluokkia koskevien arvioinnin linjausten selkiyttäminen. Alla linkki uudistettuun perusopetuksen opsin arviointilukuun 6. Se astuu voimaan 1.8.2020.
Oppimisanalytiikka
Tietotekniikka mahdollistaa arviointiin uusia tapoja. Tosin se ei voi vielä arvioida oppilasta itsenäisesti ja korvata opettajaa. Tietokoneesta on hyötyä arvioinnissa esimerkiksi itsekorjautuvien osioiden kautta antamalla tietoa, mitä on opittu ja voiko edetä seuraavaan vaiheeseen (Eyal 2012). Lisäksi arviointitietoa voi helposti tallentaa ja käsitellä sähköisesti. Silloin se on helposti saatavilla eri osapuolten (opettaja, oppilas, huoltaja) yhteisiä keskusteluja varten. Nykyään arviointiin voidaan käyttää tietokoneen ja ohjelmien tuottamaa dataa. Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan suurten digitaalisten aineistomäärien yhdistelyä ja ainakin osin automatisoitua tarkastelua oppimisprosessin ymmärtämiseksi (Lang, Siemens, Wise & Gašević, 2017), näin oppimisanalytiikka auttaa oppimisprosessien tunnistamisessa ja tukemisessa sekä ennakoi mahdollisia tulevia oppimisen vaikeuksia.
Oppimisen ja osaamisen dokumentointiin ja arviointiin on paljon erilaisia sähköisiä välineitä. Tässä niistä muutama:
Sähköisiä arviointivälineitä
Wilma tai Helmi on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijat valitsevat kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa ohjelman avulla. Opettajat mm. syöttävät arvioinnit ja tuntimerkinnät sekä viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Wilman ja Helmin avulla. Huoltajat seuraavat opiskelijan tuntimerkintöjä, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita.
ViLLE on oppimisympäristö, jossa opiskelija suorittaa erilaisia kursseja (matematiikka, äidinkieli). Villen avulla voidaan tunnistaa automaattisesti oppilaiden oppimisvaikeuksia eri osa-alueissa perustuen heidän suorituksistaan kerättyihin tietoihin. Tutkimuksen mukaan ViLLEn käyttämät algoritmit tunnistavat oppimisvaikeuksia yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi MAKEKO-testi. Automaattinen analytiikka mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon esittämisen opettajalle koska tahansa ilman erillistä testausta.
Qridi on formatiivisen arvioinnin ja oppimisen analytiikan ohjelmisto perusasteille.
Itslearning on digitaalinen oppimisalusta. Itslearningissa opettaja rakentaa kurssin ja linkittää sinne opiskelumateriaaleja sekä laatii opiskelijoille erilaisia aktiviteetteja. Opiskelija kirjautuu järjestelmään omilla tunnuksillaan ja suorittaa annettuja tehtäviä ja/tai laatii oman portfolion.
Arviointimaa on Joensuun ja Oulun normaalikoulujen ARVOT – arvioinnilla oppimisen taitajaksi- hankkeessa suunniteltu väline itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittämiseen mielikuvitusmaailmassa.
Bulb on selainpohjaninen alusta, jossa opiskelijat ja opettajat voivat luoda, jakaa ja esitellä multimediaalisia töitään.
EDPuzzlella voi valmiiseen netistä löytyvään videoon laatia kysymyksiä (avoin tai o/v vastauksilla) ja kommentteja.
FORMS (o365 tai Google) luo kyselyitä helposti ja nopeasti.
Kahoot! on työkalu, jolla on helppoa tuoda pelillisyyttä opetukseen. Kahootissa opettaja voi laatia kyselyitä, joihin oppilaat vastaavat älylaitteilla tai tietokoneilla. Oikeasta vastauksesta saa pisteitä ja pisteitä tulee sitä enemmän mitä nopeammin oppilas on vastannut. Kahoot myös näyttää "väliaikatilanteen" jokaisen kysymyksen jälkeen.
Quizizz on ilmainen sovellus, joka tosin vaatii kirjautumisen. Voit etsiä valmiista visoista sopivaa tai laatia omasi. Voi tehdä esim. videoihin tietokilpailuja ja jakaa niitä URL-osoitteen avulla linkkinä.
Quizlet on opiskelikorttisovellus (flashcard), johon opettaja syöttää valitsemansa sanat/sanonnat/käsitteet ja niille selitykset tai käännökset.
Socrative on työkalu, jonka avulla on mahdollista toteuttaa nopeasti ja helposti erilaisia kyselyitä, mielipidekartoituksia ja pistareita. Socrativen käyttö vaatii opettajalta rekisteröitymistä, oppilaalta sitä ei tarvita.
Lisäksi kustantajien omat sähköiset ympäristöt, esim. Bingel (SanomaPro).
LÄHTEET:
- Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
- Atjonen, P. 2014. Arvioinnin sietämätön keveys. Piinapenkissä kehittävä arviointi. Teoksessa P. Harinen, M. Käyhkö & A. Rannikko (toim.) Mutta mikä on tutkimuksen teoreettinen kysymys? Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
- Brown, G., Bull, J. & Pendlebury, M. (1997). Assessing student learning in higher education. London: Routledge.
- Eyal, L. 2012. Digital assessment literacy – the core role of the teacher in a digital environment. Educational Technology & Society 15 (2), 37–49.
- Hodgson, P. & Pang, M. Y. C. (2012). Effective formative e-assessment of student learning: A study on a statistics course. Assessment & Evaluation in Higher Education, 37, 215–225.
- Hämäläinen, K. & Kauppi, A. 2000. Evaluation in today’s education. From control to empowerment. Lifelong Learning in Europe V (2), 68–75.
- Kells, H. R. 1995. Self-study processes. A Guide to self-evaluation in higher education. American Council on Education. Series on Higher Education. Fourth Edition. Phoenix: Oryx Press.
- Lang, C., Siemens, G., Wise, A. & Gašević, D. (2017). Handbook of learning analytics. First edition. Society for Learning Analytics Research.
- Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
- Ouakrim-Soivio, N. 2013. ”Sitä osataan, mitä oppiaineiden tavoitteissa määritellään ja päättöarvioinnin kriteereillä arvioidaan”. Teoksessa A. Räisänen. (toim.) Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Raportit ja selvitykset 3.
- Quakrim-Soivio, N. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Keuruu: Otava.
- Stiggins, R. 2005. Evaluating classroom assessment training in teacher education programmes. Educational Measurement: Issue and Practice 18 (1), 23-27.
Credits:
Created with images by Element5 Digital - "untitled image" • Aaron Burden - "Crayons beside child coloring" • Kimberly Farmer - "A collection of books. A little time. A lot of learning." • Max Saeling - "untitled image" • Samia Liamani - "untitled image" • JodyHongFilms - "Four years has passed, but it feels like we just went to university yesterday. Time flew so fast, so don’t waste time. Keep looking and searching, and no matter how hard life beats you, get up, and do your best. Happy Graduation!" • Anita Jankovic - "untitled image" • Damian Zaleski - "typing on a keyboard - You can follow me on dribbble.com/zal3wa" • Tra Nguyen - "Physics teacher" • seth schwiet - "Laptop in close-up" • freestocks - "untitled image" • NeONBRAND - "untitled image" • Helloquence - "Brainstorming over paper" • Agence Olloweb - "Il s’agit d’une photographie réalisée pour illustrer notre page des offres de création graphique de l’agence web Olloweb Solution" • Anton Sukhinov - "Color pencils on bright background" • Christin Hume - "words of knowledge"