Suomi ei ole poikkeus, mitä tulee uhanalaisiin lajeihin. Luontomme köyhtyy ja suunta on ollut kohti huonompaa koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2010 Suomen kaikista arvioiduista lajeista uhanalaisia oli noin joka kymmenes. Vuoden 2019 arvioinnissa lukuna oli jo joka yhdeksäs.
Tämä käy ilmi kansainvälisesti vertailukelpoisesta Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteeristöllä tehdystä arvioinnista. Ensimmäinen niin kutsuttu Punainen kirja julkaistiin vuonna 2000, ja vuoden 2010 eliöryhmien kehityssuuntia seuratessa käy ilmi, että maamme lajisto uhanalaistuu. On kuitenkin syytä huomioida, että kymmenessä vuodessa kriteerejä on kehitetty ja muutettu, ja myös lajeja oli aiemmassa arviossa mukana tuhansia enemmän.
Uhanalaisia kasvilajeja suojellaan viranomaistasolla paljon. Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Anna-Liisa Ruotsalainen kertoo, että ympäristölainsäädäntöä tulee jo Euroopan Unionilta kansalliselle tasolle asti.
Uhanalaisten kasvipopulaatioiden kasvupaikat ovat viranomaisilla hyvin tiedossa. Kasvualueita voidaan hoitaa kasvien elinolojen parantamiseksi. Lisäksi populaatioiden hyvinvointia seurataan ja niistä raportoidaan.
Uusimman, vuoden 2019 arvioinnin mukaan maassamme on noin 48 000 lajia, joista hieman alle puolet, 47 prosenttia, tunnetaan tarpeeksi hyvin, jotta niiden elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Uhanalaisen luokittelun saajiksi päätyi 2 667 lajia.
Näistä merkittävin osa on lintuja ja sammalia, mutta myös monelle tuttuja nisäkkäitä ja kaloja kuten hilleri, liito-orava, naali, ankerias, harjus ja meritaimen.
Arvioiduista lajeista eniten on hyönteisiä: vajaa 13 000 lajia, joista uhanalaisia on noin 10 prosenttia. Hyönteiset muun muassa pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita ja pitävät maaperän terveenä. Siksi myös niiden merkitys ihmiskunnalle on keskeisessä asemassa. Hyönteiset sopeutuvat muuttuviin elinolosuhteisiin monia muita eliöitä nopeammin, mutta edes ne eivät pysy nykyisen muutosvauhdin mukana.
Tieto edistää suojelua
Ruotsalaisen mielestä luonnonsuojeluviranomaisten lisäksi myös yliopistot ja tutkimustoiminta ovat uhanalaisten lajien suojelussa avainasemassa.
Ruotsalaisen mukaan kasvilajien biologiasta ja genetiikasta tiedetään loppujen lopuksi vain vähän. Jotta eri kasvilajien elinkiertoa ja lisääntymistä ymmärrettäisiin paremmin, tarvittaisiin vielä lisää tutkimuksia. Kun tiedetään enemmän, uhanalaisten lajien säilymiseen voidaan vaikuttaa paremmin.
Hyönteisten uhanalaisuuteen johtaneita syitä ovat esimerkiksi lahopuun väheneminen, metsien puulajisuhteiden muutokset, rakennuttaminen, joka vie pinta-alaa luonnolta sekä ojitus ja turpeenotto.
Kalojen, lintujen ja nisäkkäiden merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä ovat pyynti, kemialliset haittavaikutukset, lajien välinen kilpailu sekä ilmastonmuutos, joka nähdään myös yhtenä suurimmista tulevaisuuden uhkatekijöistä.
Luontotyypit eläinkuntaa pahemmassa pulassa
Kuitenkin merkittävimmät prosenttiluvut löytyvät luonto- ja kasvimaailmasta. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tulokset vuodelta 2018 kertovat, että arvioidusta 400 luontotyypistä liki puolet ovat uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisiksi määriteltiin meille niin arkisen oloiset paikat: kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Lisäksi arvioinnissa nostettiin esiin lettosuot, Etelä-Suomen savikkoalueiden virtavedet sekä tunturien lumenviipymätyypit.
Jäkälistä, sienistä, putkilokasveista ja levistä tutkittiin yhteensä 7 208 eri lajia, ja näistä uhanalaisiksi todettiin 949. Sienistä esimerkiksi risakkaiden, helttasienten ja tattien heimoon kuuluvista lajeista useampi oli joko äärimmäisen tai erittäin uhanalainen.
Putkilokasveista samat luokitukset saivat muun muassa lähteiköillä ja letoilla esiintyvät sarakasveihin kuuluvat lähdesara ja röyhysara, tunturien rikkileinikki, tulvarantojen sammakonleinikki sekä kalkkipohjaisessa ympäristössä viihtyvät kämmekkäkasvit punavalkku ja suoneidonvaippa.
Monia tapoja auttaa
Ympäristölainsäädännöllä on suuri merkitys laajassa kuvassa. Ruohonjuuritasolla luonnonsuojeluun ei kuitenkaan ole mitään suoraa ohjenuoraa.
Kolmannen vuoden biologian opiskelija Anniina Turunen painottaa, että kaikkien olisi hyvä tuntea eri lajeja paremmin. ”Ihmisille pitäisi kertoa, että on uhanalaisia suomalaisia lajeja, ja on vieraslajeja, jotka leviävät hirveästi”, hän avaa.
Vastaavasti taas harvinaisen näköistä kasvia, jota ei tunnista, ei kannattaisi kerätä, sillä kasvi voi olla ainoa lajiaan alueella tai suojeltu. ”Esimerkiksi Oulun Hailuodossa ei saa kerätä kasveja, joita ei tunnista, koska siellä on paljon harvinaisia lajeja”, Turunen kertoo.
Luonnonsuojelua voi tehdä myös muin tavoin. ”Extreme-esimerkki on olla Elokapinassa mukana”, Turunen heittää. Yleisen luontotyypin suojelu suojelee myös uhanalaisia kasveja. Turusen mielestä myös yleinen tiedonlevitys aiheesta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on jo suojelua.
Mitä uhanalaisia kasvilajeja Oulun alueelta löytyy ja miltä niiden tulevaisuus näyttää? Haastateltavana Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendentti Anna-Liisa Ruotsalainen.
Lähteet:
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/suomen_lajien_punainen_lista_2010
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2010/Uhanalaisuuden_muutokset_2010
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019
https://punainenkirja.laji.fi/results?type=status&year=2019&reasons=MKV.endangermentReasonP&redListGroup=
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/925dd3ac-8316-4fb9-8632-63a9ea290df7
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/joka-yhdeksas-laji-suomessa-uhanalainen-mutta-keinot-luontokadon-hillitsemiseen-ovat-tiedossa
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018
https://yle.fi/uutiset/3-10658731
https://yle.fi/uutiset/3-10640483
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0006320718313636