Toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus on ollut kiistelty aihe aina ja se herättää vahvoja mielipiteitä puolin ja toisin. Ruotsin ja englannin lehtori Johanna Talvensaari ajattelee, että syitä siihen on varmasti monia, mutta uskoo yhden niistä olevan ”pakkoruotsi” termin käyttö. Hänen mielestään pakko sanaa tarpeettomasti viljellään ruotsin kielen yhteydessä, sillä opiskellaanhan peruskoulussa myös esimerkiksi pakkomaantiedettä, pakkoliikuntaa ja pakkomatematiikkaa.
Talvensaari kuitenkin uskoo asenteiden vähitellen muuttuvan, kun ruotsin opiskelu nykyisin aloitetaan entistä aikaisemmin. Hän on opettanut 6-luokkalaisille ruotsia ja kertoo heidän kielenoppimisen innon olevan käsin kosketeltavaa.
”Se on vanhanaikainen ajatus”
Kevään eduskuntavaalien vaalikonevastauksissa jotkut ehdokkaat ehdottivat kaikille pakollisten ruotsin kielen opintojen sijaan opintojen alueellistamista. Tällaisessa systeemissä voitaisiin esimerkiksi vähentää ruotsin opintoja alueilla, joilla on vain vähän ruotsinkielisiä.
Talvensaaren mielestä tällainen käytäntö ei olisi kenenkään edun mukaista. Hän ajattelee, että nuori tuskin tietää, minne elämä hänet kuljettaa ja olisi epäreilua, että kotipaikkakunta vaikuttaisi peruskoulun jälkeiseen kielitaitoon. Hän huomauttaa, että kyse ei ole siitä, kuinka paljon tai vähän alueella on ruotsinkielisiä.
”Se on vanhanaikainen ajatus. Emme elä maailmassa, jossa asetumme jo lapsena paikoillemme. Maailmassa, jossa emme käyttäisi nettiä, matkustelisi tai loisi kontakteja muihin ihmisiin”, Talvensaari toteaa.
Esimerkiksi turkulainen Joose Janatuinen ei yläkouluikäisenä olisi voinut kuvitella päätyvänsä opiskelemaan ruotsiksi. Elämä kuitenkin kuljetti hänet Åbo Akademiin opiskelemaan meribiologiaa.
Ylen 2019 tilaamassa kyselyssä selvitettiin, kuinka hyödylliseksi suomalaiset kokevat ruotsin kielen. Kyselyyn vastanneista 47 prosenttia kokee ruotsin kielen joko erittäin hyödylliseksi tai melko hyödylliseksi. Vain 18 prosenttia kokee sen täysin tarpeettomaksi. Samaisessa kyselyssä kartoitettiin vastaajien ruotsinkielentaitoa. Vastaajista 45 prosenttia kertoi kielitaitonsa olevan vähintään tyydyttävä. 26 prosenttia vastasi, etteivät osaa ruotsia lainkaan.
Oulussa on yksi ruotsinkielinen koulu, Svenska Privatskolan i Uleåborg, joka kattaa luokka-asteet päiväkodista lukioon.
Oulun korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielentaito on heikko
Talvensaaren mukaan Oulun korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielentaito on yleisesti ottaen heikko. Hän lisää, että tietysti on myös poikkeuksia, mutta yhä vähemmän ja vähemmän. Hänellä ei kuitenkaan ole tullut vastaan tilannetta, jossa opiskelija ei pääsisi pakollista virkamiesruotsia läpi.
Talvensaari kertoo, etteivät enää korkeakouluopiskelijat viljele kursseilla pakkoruotsi-termiä.
”Osataan jo ajatella itse ja ymmärretään, että esimerkiksi oman työllistymisen kannalta ruotsin opiskelu ja osaaminen on etu”, Talvensaari pohtii korkeakouluopiskelijoiden käytöstä.
Lähteet:
Credits:
Kuvat: Jenni Isomäki