Elämme jännittäviä ja jopa hieman pelottavia aikoja. Ukrainan sota, korkojen nousu ja stagflaation uhka ovat päällimmäisiä esimerkkejä sijoittajia viime aikoina askarruttaneista teemoista. Stagflatorinen aikakausi, jota kohti olemme viimeistään Ukrainan kriisin myötä mitä todennäköisimmin menossa, on hyvin erilainen, kuin mihin olemme saaneet viime vuodet tottua.
Ukrainan kriisi iskee Euroopan talouteen
Sodat ovat vakava asia, mutta historiallisesti niillä on ollut yllättävänkin pieni ja lyhytkestoinen vaikutus osakemarkkinoihin. Niin näyttää käyvän myös Ukrainan sodan kohdalla. Vaikka itse sota ja sen eskaloitumiseen liittyvät pelot eivät enää näytä heiluttavan markkinoita, sodan epäsuoria ja hieman viiveellä näkyviä vaikutuksia ei arvostustasoista päätelleen ole kuitenkaan vielä hinnoiteltu kursseihin.
Etenkin Euroopan talous tulee kärsimään Venäjä-pakotteista ja niihin liittyvistä vastapakotteista. Yhdysvaltojen osalta vaikutukset jäänevät pienemmiksi. Moni sijoittaja tuntuukin pitävän Yhdysvaltoja entistäkin parempana turvasatamana. On kuitenkin syytä muistaa, että osakkeiden arvostukset ovat Yhdysvalloissa huomattavasti Eurooppaa ja muuta maailmaa korkeammalla. Tästä syystä suhtaudun yhdysvaltalaisosakkeisiin varauksella.
Lyhyen aikavälin haasteista huolimatta näen Euroopan talouden ja osakemarkkinoiden pidemmän aikavälin näkymät aiempaa positiivisemmassa valossa. Sodasta on nimittäin seurannut myös jotain hyvää. Sodan myötä Euroopasta on tullut entistä yhtenäisempi. Energiariippumattomuuteen tähtäävät investoinnit vauhdittavat vihreää siirtymää ja parantavat pidemmän aikavälin kasvunäkymiä.
Inflaatio kiihtyy ja korot nousevat
Ennennäkemättömän massiivinen määrällinen elvytys on jo luonut talouteen rakenteellisen inflaatiopaineen ja sodan myötä myös väliaikaisemmat inflatoriset voimat ovat pääsemässä irti. Sodan aiheuttama tarjontashokki on omiaan kiihdyttämään jo ennestään korkealle noussutta inflaatiota.
Keskuspankitkin ovat vihdoin reagoineet, Fedin näyttäessä suuntaa. Ohjauskorko noussee Yhdysvalloissa lähelle kahta prosenttia vielä kuluvan vuoden aikana. Markkinakorot ovatkin jo kohonneet selvästi ja Yhdysvalloissa korkosijoituksista alkaa pikkuhiljaa saada ihan mukiin menevää korkotuottoa. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan yhdysvaltalaisten korkosijoittajien reaalituotto-odotus on kääntymässä positiiviseksi. Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan korko lähentelee nimittäin jo kolmea prosenttia, mikä vastaa pitkän aikavälin inflaatio-odotusta.
Stagflaatiopeikko kurkistaa jo ovelta
Vielä helmikuussa talouden kasvunäkymät näyttivät varsin hyviltä. Etenkin Yhdysvaltojen talous oli vahvassa vedossa. Sodan myötä näkymät ovat heikentyneet nopeasti ja ovi on avautunut paljon pelätylle stagflaatiopeikolle. Sen uhka alkaa olla todellinen.
Kaikki riippuu lopulta siitä, miten keskuspankit onnistuvat tasapainoilemaan tunnetusti ohuella nuorallaan. Koronnostot ja taseen supistaminen suitsivat inflaatiota, mutta samalla myös talouskasvu hidastuu. Inflatoristen voimien määrä ja suuruus määrittävät lopulta sen, onnistuvatko keskuspankit stagflaation selättämisessä.
Helsingin pörssissä paniikki näyttää jääneen lyhytaikaiseksi
Kuten sotiin liittyvissä kriiseissä yleensä, myös Ukrainan kriisissä osakkeet ovat pitäneet melko hyvin pintansa. Yhdysvalloissa osakekurssit ovat ennätyskorkealla, eikä sodalla ole ollut niihin käytännössä mitään vaikutusta.
Helsingin pörssissä, jossa moni yhtiö on enemmän tai vähemmän Venäjä-riippuvainen, volatiliteetti on ollut viime viikkoina voimakkaampaa. Pahimmasta shokista on kuitenkin jo toivuttu. Sotiin liittyvissä erikoistilanteissa parhaita ostopaikkoja ovat yleensä olleet sodan alkupäivät. Niin näyttää käyneen nytkin. Tämä näkyy hyvin alla olevasta kuvasta (jos indeksin arvonmäärityksen tekniset yksityiskohdat ja käyttämäni taustaoletukset kiinnostavat, kannattaa tutustua vanhoihin kirjoituksiini tästä ja tästä).
Kuva 1. Helsingin pörssin tuottoindeksin (OMXHGI) kehitys ja indeksin neutraali arvostustaso (fair value) 2.1.2009 – 8.4.2022.
Tarkastelin Helsingin pörssin arvostusta edellisen kerran blogissani viime marraskuussa. Tuolloin kurssit olivat Helsingissä lähes ennätystasolla. Kuten kuvasta 1 nähdään, sodan syttymisen jälkeinen kurssiromahdus oli iso, mutta arvostus ei ehtinyt koskaan pudota erityisen houkuttelevalle tasolle (johtuen kurssien korkeasta lähtötasosta).
Alimmillaan OMXHGI-indeksi kävi 7.3. vajaassa 28000 pisteessä, jota voi pitää melko lailla neutraalina tasona. Kurssien korkeasta lähtötasosta kertoo hyvin se, että lähes 25 prosentin pudotus (huipusta) ainoastaan neutralisoi osakkeiden arvostuksen.
Viimeisen vajaan kuukauden aikana kurssikehitys on ollut nousujohteista ja OMXHGI on kohonnut lähes 33000 pisteeseen. Helsingin pörssi on näkemykseni mukaan nyt noin 20 prosenttia yliarvostettu. Indeksi on kuitenkin edelleen yli 10 prosenttia huippunsa alapuolella.
Aloitin ostot Tietoevryssä
Osakepoimija ei onneksi ole indeksikehityksen armoilla. Vaikkei indeksi ole tarjonnut erityisen houkuttelevia ostopaikkoja, yksittäisissä osakkeissa on nähty ylilyöntejä, jotka olen pyrkinyt hyödyntämään.
Kuten jo Taloussanomien haastattelussa kerroin, pääsin yli vuoden kestäneen odottelun jälkeen aloittamaan ostot Tietoevryssä, josta olen puhunut viime aikoina paljon (mm. tässä, tässä ja tässä). Olen seurannut yhtiötä sivusilmällä kymmenisen vuotta, mutta vakavammin sijoitusmielessä vasta reilun vuoden. Avasin yhtiössä kohtuullisen pienen position, kurssin pudottua alle osto-ohjelmani 22 euron aloitushinnan. Sittemmin kurssi on hieman toipunut ja osakkeella on käyty viime päivinä kauppaa noin 24 eurossa.
Tietoevry sopii hyvin omaan sijoitusstrategiaani. Sijoitan mielelläni suuriin tai melko suuriin yhtiöihin, joilla on vahva markkina-asema. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ison markkinaosuuden omaava it-jätti sopii mainiosti tähän lokeroon.
Isosta kokoluokasta on toki myös haittaa. Ketteryys ei ole koskaan ollut Tietoevryn vahvuus. Toisaalta uusi strategia ja aiempaa hajautetumpi liiketoimintamalli vastaavat aiempaan ketteryyden puutteeseen ja vahvistavat sijoitusteesiä kokonaisuutena. Jokainen yksikkö on edelleen niin suuri, että myös mittakaavaetujen pitäisi ainakin jossain määrin säilyä.
Pörssin maanis-depressiivisestä luonteesta kertoo mielestäni hyvin se, että Tietoevryn kysyntäkuva on nyt jopa parempi kuin vuosi sitten (Ukrainan kriisillä ei ole isossa kuvassa vaikutusta). Siitä huolimatta osake on nyt selvästi vuoden takaista edullisempi. Osakkeen kautta sijoittaja pääsee mukaan it-markkinan kasvupotentiaaliin käytännössä ilmaiseksi. Osake on näkemykseni mukaan niin halpa, ettei yhtiön tarvitse välttämättä kasvaa lainkaan. Tuotto-odotus on silti ihan kohtuullinen. Kasvu on optio, joka toteutuessaan nostaa tuoton erinomaiselle tasolle. Juuri tällaisia sijoituscaseja etsin. Tuotto-riski-suhde ei ole symmetrinen. Riski on rajattu, mutta tuottopotentiaali korkea.
Evry-fuusion synergioiden myötä osakekohtainen tulos nousee arvioideni mukaan vähintään 2,50 euroon. Noin 22 euron hankintahinnallani P/E-luku on alle 9. Se ei todellakaan ole paljon näin vakaasta, ennustettavasta ja vähäriskisestä yhtiöstä, joka tarjoaa myös kasvuoption.
Nokian Renkaiden Venäjä-riski toteutui
Olen tehnyt pienehköjä täydennyksiä myös Nokian Renkaisiin. Tiedostan hyvin yhtiön omistamiseen liittyvän poikkeuksellisen suuren riskin ja olen seurannut tarkasti Venäjän tehtaan ympärillä pyörivää arvokeskustelua. On sanomattakin selvää, ettei Venäjän toimia tule millään muotoa tukea, mutta kumpi onkaan tässä mielessä lopulta järkevämpi ratkaisu: Venäjältä poistuminen vai sinne jääminen. Siinä on hyvä kysymys, jota sietää pohtia rauhassa ja ajan kanssa.
Kuten todettu, Nokian Renkaiden Venäjä-riski on merkittävä, eikä kurssi välttämättä ole vielä nähnyt pohjiaan, jos pahin skenaario toteutuu. Pahin skenaario, joka lienee tehtaan kansallistaminen, on kuitenkin vain yksi vaihtoehto, jonka todennäköisyys on mielestäni aika pieni. Ilman Venäjän tehdasta yhtiö saattaisi pystyä tuottamaan noin puolet nykyisestä volyymista alihankintana ja lisäämällä muiden omien tehtaiden kapasiteettia. Tämä on hyvin karkea arvioni, mutta suuruusluokka lienee oikean suuntainen. Yhtiön kannattavuus toki heikkenisi, sillä Venäjän tehtaan kustannustehokkuus on muihin tehtaisiin verrattuna aivan omaa luokkaansa.
Näillä kauhuskenaarion oletuksilla olen arvioinut osakkeen "oikean" arvon 8–10 euron haarukkaan riippuen siitä, kuinka pahasti Venäjän tehtaan menetys heikentäisi yhtiön kannattavuutta. Taannoin osake kävi haarukan ylälaidan tuntumassa, joten markkinat pitivät tällaista kauhuskenaariota hetken aikaa hyvin todennäköisenä. Koska muita paljon parempiakin skenaarioita on olemassa, osake oli noilla hinnoilla aliarvostettu (arvohan heijastelee eri skenaarioiden todennäköisyyksiä). Moni kansainvälinen sijoittaja huomasi tämän ja tarttui osakkeeseen. Hinta onkin sittemmin noussut selvästi.
Osake on mielestäni edelleen halpa, jos luottaa siihen, että sota loppuu aikanaan ja tilanne normalisoituu (pakotteet poistuvat ja renkaiden tuonti Venäjältä on taas mahdollista). Muussa tapauksessa arvostus on mielestäni nyt 13-14 euron kieppeillä melko neutraali. Kallistun itse siihen, että tämäkin sota loppuu eikä tehdasta kansallisteta (voin toki olla väärässäkin). Vaikka sota kestäisi pidempäänkin, kansallistamiseen en usko. Venäjähän on ilmoittanut harkitsevansa kansallistamista yhtiöille, jotka ovat aikeissa poistua maasta. Nokian Renkaat ei ole koskaan puhunut suoranaisesta poistumisesta (vaikka suunnitteleekin tuotannon osittaista siirtämistä pois maasta). Yhtiö tekee siis juuri niin kuin Venäjä toivoo. Nokian Renkaat on Venäjällä iso työllistäjä, joten miksi sen toimintaa haluttaisiin vahingoittaa. Moni tuntuu käsittäneen kansallistamisriskin hieman erikoisesti. Mielestäni riski on olemassa nimenomaan niillä, jotka ovat lähtemässä. Ei niillä, jotka ovat jäämässä.
Tällaisissa tilanteissa tunteet ajavat usein järjen ohi. Yhtiön johtoa ja omistajia on helppo arvostella, jos omat rahat eivät ole pelissä. Johdon tehtävänä on miettiä, mikä on yhtiön pitkän aikavälin kokonaisedun kannalta paras ratkaisu. On mietittävä yhtä lailla omistajia, asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Oikea ratkaisu ei aina ole se, mikä kriisin keskellä ensimmäisenä tulee mieleen. Uskon, että yhtiö tekee kaikkensa sidosryhmiensä eteen perimmäisiä arvojaan unohtamatta, ja selviää tästäkin kriisistä.
R.W.
____
Kirjoitus on julkaistu alunperin Nordnet Blogissa:
https://blogi.nordnet.fi/katsaus-markkinatilanteeseen-ja-oman-salkun-liikkeisiin/
____
Täysin uudistetun Arvoguru-sijoituskirjan myynti on alkanut!
Nordnetin kautta tilattavissa sijoituskirjoissa on tarkasteltu sijoitusstrategioita Helsingin pörssin arvo- ja laatuyhtiöiden näkökulmista. Uusimman kevään 2022 Arvoguru-kirjan hinta on 29,90 euroa (sisältäen alv:n ja postikulut Suomessa). Arvoguru on nyt tilattavissa Nordnetissä myös osana sijoituskirjojen tarjouspakettia, jonka kirjat sisältävät pyynnöstä myös signeerauksen.
Tilaa Arvoguru tästä linkistä. Lisätietoa sijoituskirjapaketistä löydät täältä.
____
Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden ja Tietoevryn osakkeita.
Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, ettet saa sijoittamiasi varoja takaisin.
____
Kommentit:
11.4.2022 Jani M.
Missähän menee raja, että Nokian Renkaat ovat valmiita lopettamaan toimintansa Venäjällä? Kun Suomi jättää NATO-hakemuksen, ja suomalaistyöntekijät lahdataan tehtaalle sidottuina? Vai kun venäläiset saavat päähänsä raiskata johtoportaan lapsia?
Valitettavasti molemmat yllä mainituista ovat nykytilanteessa aivan valideja skenaarioita, eikä näistä keskustelemista kannata sijoitusmielessäkään välttää.
11.4.2022 Pertti K.
Yhtiön johtoa ja omistajia on helppo arvostella, jos omat rahat eivät ole pelissä.” Just näin. Kommenttipalstoilla näyttää enimmäkseen huutelevan kaikki jannepetterit, jotka ilmoittavat boikotoivansa Nokian Renkaita, kun se ei ole jättänyt syömähammastaan ja kallista investointiaan vastuuttomasti ja kaikkien liiketoimintaperiaatteiden vastaisesti heitteille, firman ja sen osakkeenomistajien tappioksi. Venäjän sijaan suurin riski näytää realisoituvan USA-EU kombinaatiosta, joka tuottaa liukuhihnalta pakotteita Venäjällä toimiville yrityksille, joilla ei ole sodan eikä sen rahoittamisen kanssa mitään tekemistä. Saapa nähdä, ottaako Fortum jossain vaiheessa kunnolla hittiä.
No, USA on päässyt ainakin yhteen tavoitteeseensa; on saanut torpattua Nord Stream 2:n ja myy Eurooppaan omaa kallista ja epäekologista säröytyskaasuaan, joka vielä rahdataan luontoystävällisesti suurilla konttilaivoilla satamiin. Kun sijoittajat katsovat salkkujensa saldoja, niin “kiitoksia” ei ole syytä jakaa ainoastaan Putinin suuntaan.